top of page

UPCOMING / NEWS

Nahka ei ole nahkaa, eikä muovi muovia – Taikahuilun pukuihin löytyi ideoita Tähtien sodasta ja samurai-sotilailta


Pukusuunnittelija Pasi Räbinä luo foliopainannalla ekologista
kiiltoa ja loistoa scifi-oopperaan.

Kaleva / Eeva Kauppinen 08.01.2023

2022.12.19.13.15.28_neo-7416172.jpg

Kuva: Liubov Alekseeva.

Oulun teatterin puvusto on kuin kankaan muokkaamisen laboratorio. Näin toteaa pukusuunnittelija Pasi Räbinä, kun hän esittelee Mozartin Taikahuilu-oopperan kiiltäviä ja loistavia pukuja. Ison oopperan solisteille, kuorolle ja lapsille valmistetaan peräti 150 uutta pukua.
 

Pasi Räbinä on kiinnostunut synnyttämään illuusioita. Hän ideoi ekologisen keinon luoda pukuihin tarvittavia heijastavia kankaita. Nahka ei ole nahkaa, eikä muovi ole muovia. Taikoja on tehty foliopainannan avulla. Läpinäkyvä folio on kiinnitetty kankaaseen liiman ja lämmön avulla. Olen tehnyt ekologista nahkaa, Räbinä kertoo.
 

Ekologinen ajattelu sopii hyvin Oulun Taikahuilun perusajatukseen. Ohjaaja Heta Haanperä kertoo, että työryhmässä pohdittiin, kuinka tämän ajan viisautta on suojelu, varjeleminen ja säilyttäminen.

Taikahuilun ohjaajan Heta Haanperän ajatus alkuräjähdyksestä toi teoksen visuaalisuuteen mukana ajatuksen universumista, planeetoista ja avaruudellisuudesta. Inspiraatiota ja ideoita haettiin esimerkiksi elokuvasarjasta Tähtien sota, samuraisotilaiden puvuista sekä elokuvista Dyyni ja The Fifth Element.

Perinteisemmän sadun sijasta oopperan maailma lähti rakentumaan science fictionin suuntaan. Katsojat pääsevät mukaan mielikuvitusseikkailuun. Taikahuilun henkilöhahmot ovat tavallaan avaruudellisessa illusorisessa tilassa, Räbinä sanoo.
 

– Minusta on ihanaa, että meillä on lähtökohtana fantasia eikä esimerkiksi nykypäiväversio. Näyttämökuva on taikamaailma. Tässä on lennätyksiä, nostimia, katoamisia ja taikatemppuja. Ooppera on aina erilainen kuin puheteatteri. Musiikki antaa mahdollisuuden voimakkaampaan tyylittelyyn skenografiassa eli lavastuksessa ja puvuissa. Nämä arkkityyppiset karaktäärit ja hahmot tuovat näyttämölle värin, materiaalisuuden ja muodon, Räbinä toteaa. 
 

Taikahuilussa seikkaillaan erilaisten testien kautta kohti selviytymistä, valoa ja rakkautta. Pukusuunnittelija Pasi Räbinä uskoo, että maailmantilanne on vaikuttanut tekijöihin tiedostamattomalla tasolla. Kyllä nämä teokset aina heijastelevat aikaansa, hän sanoo.
 

Tieteiselokuvista siirtyi vaatteisiin tietty panssarimaisuus, univormumaisuus. Olen käyttänyt sitä puvustuksessa tietoisesti kautta linjan. Myös naisilla, ei vain miehillä. Yönkuningatar ja noidat eivät ole satuhöttöä, vaan taisteluun meneviä naissotureita, amatsoneja. 
 

Mutta emme tee tätä silti otsa rypyssä. Papagenon kautta mukaan tulee paljon huumoria, Mozartin hulvattomuutta, leikittelyä ja iloa. Lopulta on happy end. Rakkaus voittaa.

Lue lisää: https://www.kaleva.fi/nahka-ei-ole-nahkaa-eika-muovi-muovia-taikahuilun-/5215454

Pukusuunnittelija Pasi Räbinä ideoi Vilho Lammen maalausten yksityiskohdista kankaita ja pukuja – Siltatanssit-esitys tulee syksyllä Oulun taidemuseoon

Kaleva / Eeva Kauppinen, 8 August 2021

Teatteriesitys ja näyttely yhdistyvät, kun Oulun teatteri tekee esityksen Vilho Lampi -näyttelyyn. – Siltatanssit-esityksen henkilöt ovat ikään kuin eläviä maalauksia kuvataiteen, katsojien ja näyttelyarkkitehtuurin keskellä, Räbinä sanoo.

Siltatanssit.jpg

Kuva: Jarmo Kontiainen.

Pasi Räbinä suunnittelee kankaat ja puvut Oulun teatterin esitykseen Siltatanssit, jota esitetään marras-joulukuussa Oulun taidemuseossa Vilho Lampi, väkevä lakeus -näyttelyn aikaan.

Ensimmäinen taidekangas on juuri saapunut painosta. Kangaskappaleesta katsoo monta Vilho Lammen omakuvan oikeaa silmää. Kankaan pohjassa on Omakuva-maalauksen näyttäviä siveltimenvetoja.

Digitaalisten printtien värijärjestelmät ovat Pasi Räbinän mukaan kehittyneet valtavasti. Siveltimen piirrot ovat kuin juuri tuoreina kankaalle vetäistyjä. Tämä reaktiiviväritulostus on kaikista paras. Maalauksellisuus tulee siitä yllättävän hienosti esiin. Kankaita varten olen lähtenyt muokkaamaan, peilaamaan ja pienentämään kuvia. Tapahtuu uppoaminen Lammen maalauksiin, Räbinä luonnehtii.

Haluan, että kankaat ja vaatteet tavallaan purkautuvat ulos maalauksista. Henkilöt ovat ikään kuin eläviä maalauksia kuvataiteen, katsojien ja näyttelyarkkitehtuurin keskellä.   

Lue lisää: https://www.kaleva.fi/pukusuunnittelija-pasi-rabina-ideoi-vilho-lammen-m/3836267

Ou­lu­lai­nen Pasi Räbinä sai 5 vuoden pro­fes­suu­rin, joka on kaik­kien aikojen en­sim­mäi­nen hänen alal­laan – "Kova juttu Poh­jois-Suo­mel­le". Professuurisuunnitelmat kytkeytyvät vahvasti Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoteen

Kaleva / Eeva Kauppinen / 10.7.2023

IMG_0866.JPG

Ou­lu­lai­nen Pasi Räbinä sai 5 vuoden pro­fes­suu­rin, joka on kaik­kien aikojen en­sim­mäi­nen hänen alal­laan – "Kova juttu Poh­jois-Suo­mel­le". Professuurisuunnitelmat kytkeytyvät vahvasti Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoteen.

Oulun teatterin pukusuunnittelijalle Pasi Räbinälle myönnettiin viisivuotinen taiteilijaprofessoriapuraha. Hänen apurahakautensa kattaa vuodet 2024–2028.                                                                                                                 
– Niin nöyrän kiitollinen olen. Melkein kahvimuki tippui kädestä, kun kuulin valinnasta, Pasi Räbinä nauraa. Pukusuunnittelu on visuaalista taidetta. Miten upeaa, että pukusuunnittelu, Oulun teatteri ja Pohjois-Suomi nyt huomioidaan! Voin vihdoin miettiä urani tulevia askelia eri tavoin ja vapaammasta näkökulmasta. Taiteilijaprofessorin arvonimen voi saada erittäin ansioitunut taiteenharjoittaja. Pasi Räbinä on kaikkien aikojen ensimmäinen pukusuunnittelun taiteilijaprofessori.


Yksi keskeinen professuurisuunnitelmani hanke on Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyvä Tomorrow’s Wardrobe, Tulevaisuuden vaatesuunnittelu. Se on taiteellinen ja tutkimuksellinen näyttely. Pääosassa ovat tulevaisuuden ekologiset vaatteet, innovaatiot ja kangasmateriaalit.

 

Taiteilijaprofessoriapurahoja jakavat Taiteen edistämiskeskuksen eli Taiken nimittämät taidetoimikunnat. Apurahaa haetaan professuurisuunnitelmalla. Hakijoita on esittävissä taiteissa vuosittain kymmeniä. Räbinän professuurisuunnitelmat kytkeytyvät pitkäkestoisesti Oulu2026-vuoteen ja muihin projekteihin vuoteen 2028 saakka.                                                                                                                                                                                      

Lue lisää: https://www.kaleva.fi/oululainen-pasi-rabina-sai-5-vuoden-professuurin-j/5691600

Kohti kestävää kehitystä. Pasi Räbinä haluaa tuoda ekologiset vaatemateriaalit pukusuunnitteluun

Suomen kulttuurirahasto, Tieteestä & Taiteesta,
teksti Marika Aspila, 17. Helmikuuta 2022

Maisema I.jpg

Kuva: Pasi Räbinä.

Pitkän linjan pukusuunnittelija, taiteen maisteri Pasi Räbinä tuntee materiaalit ja niiden käsittelytekniikat. – Olen kehittänyt johdonmukaisesti erilaisia materiaalinkäsittelytekniikoita ja päässyt siten lähemmäs kädenjälkeä, jossa kangas itsessään on kiinnostava, Räbinä kertoo. 

 

Nyt Räbinä on käynnistämässä juuri saamallaan apurahalla hankkeen, jossa hän tutkii tulevaisuuden ekologisia vaatemateriaaleja käytettäväksi pukusuunnittelussa. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus edellyttävät nopeaa muutosta kaikilla yhteiskuntamme tasoilla. Myös tuhansia vaatekappaleita teatteriesityksiin ja oopperateoksiin suunnittelevan pukusuunnittelijan toimenkuvassa tätä aihetta on pohdittava vakavasti: mitä suunnittelija voi tulevaisuudessa suunnitella, mitä materiaaleja puvustuksissaan käyttää ja mitä tehdä sadoilla puvuilla esityskaaren loputtua. 

 

– Tulevaisuuden haasteena on, miten voimme vähentää tekstiilijätettä luontoa kuormittamatta. Keskeistä on mielestäni vaikuttaa jo varhaisessa vaiheessa ja miettiä pukujen valmistusprosessissa, millaisia materiaaleja kestävän kehityksen ja kiertotalouden kannalta olisi järkevää käyttää. Kiertotalous ei tarkoita tutkimuksessani pelkästään kierrätystä, vaan kokonaisvaltaisesti uudenlaista lähestymistapaa vaatekappaleiden ja materiaalien valmistuksessa. Ideana on pyrkiä siihen, että suurin osa puvustuksen vaatekappaleista saadaan uusiokäyttöön. Tavoitteeni on kehittää pukusuunnittelijoiden käyttöön malli ja työtapa, jossa esityksen puvut suunnitellaan pitkäikäisiksi ja kierrätettäviksi.  

Lue lisää: https://skr.fi/ajankohtaista/kohti-kestavaa-kehitysta

Tähtenä Iris van Herpen ja raflaavat 3D-tulostetut luomukset – Pasi Räbinän Oulu2026-projekti tuo maailmanluokan muotisuunnittelijan töitä ensi kertaa Suomeen.

Kulttuuripääkaupunkivuoden status laukaisi tulpan ja tulevat projektit voivat edetä. Pasi Räbinä ideoi Ouluun näyttelyn, joka esittelee hollantilaisen suunnittelijan luomuksia. Maailmalla niitä kantavat yllään huippuartistit Björk, Lady Gaga ja Beyoncé / Kaleva / Eeva Kauppinen, 4 July 2021.

image_6487327.JPG

Iris van Herpen hänen laserleikattua haute couture -pukuluomustaan esitelevän mallin kanssa Pariisin muotiviikolla 2020.

Päätös, että Oulusta tulee Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026, laukaisee tulpan monen kulttuuriprojektin ja suunnitelman tieltä. Yksi niistä on oululaisen pukusuunnittelijan Pasi Räbinän suunnitelma luoda Oulun taidemuseoon ja Tietomaahan tekstiili- ja vaatesuunnittelun tulevaisuuden vaatekaappi.      

 

Päänäyttelyn tähti on maailmankuulu hollantilainen muotisuunnittelija ja haute couture -muodinluoja Iris van Herpen ja hänen 3D-tulostetut luomuksensa, vaatteet ja materiaalit. Van Herpenin pukuja ei ole ennen nähty Suomessa. Iris van Herpenin puvuissa yhdistyvät taide, tiede, insinööritaidot ja arkkitehtuuri. Van Herpenin näyttelyitä on eri puolilla maapalloa: Modernin taiteen museossa MoMAssa New Yorkissa ja taidemuseoissa Los Angelesissa, Chicagossa ja Pariisissa. Hän on kansainvälinen supertähti, Pasi Räbinä valaisee.

 

Tulevaisuuden vaatekuituja selluloosasta ja tekstiilijätteestä.

Näyttely jakaantuu kahteen osaan. Tietomaahan tulee sen tutkimuksellinen osuus, jossa esitellään materiaalien uusia innovaatioita ja tuotekehitystä tulevaisuuden materiaaleilla.– Teollisessa vaate- ja tekstiilisuunnittelussa puhutaan tällä hetkellä maailmanlaajuisesti kangasmateriaaleista, joissa on ekologinen ja kierrätyslähtökohta. Monet suomalaiset yritykset tuottavat jo tekstiilituotantoon materiaalia selluloosasta tai tekstiilijätteestä. Suomi on itse asiassa todellinen edelläkävijä. Ja mitä tässä vielä ennen vuotta 2026 tapahtuukaan, Pasi Räbinä sanoo.

 

Lue lisää: https://www.kaleva.fi/tahtena-iris-van-herpen-ja-raflaavat-3d-tulostetut/3662645

The city of Oulu won the European Capital of Culture competition 2026 

The project of Tomorrow's Wardrobe, which costume designer Pasi Räbinä conceived and curated, is involved in the Oulu Capital of Culture project 2026.

TOMORROW´S WARDROBE
IN THE PERFORMING ARTS

FUTURE MATERIALS AND INNOVATIONS IN FASHION DESIGN AND COSTUMES IN PERFORMING ARTS

Kuva.jpg

Curator, costume designer Pasi Räbinä (FI), Museum and Science Centre Luuppi (FI), Iris Van Herpen, Fashion Designer (NL), Textilmuseet (Textile Fashion Centre), Borås (SE), Aalto University (FI)

 

Tomorrow’s Wardrobe presents a wide range of future materials in clothing and textile design as well as costume design in the performing arts in the form of two exhibitions, an international conference and research in the field. Tomorrow’s Wardrobe aims to bring together industrial fashion and textile design, costume art, high technology and the relevant research. The project’s perspective is artistic and exploratory, visual and practical. 

The content of the project focuses in 3D-printed clothing, research and innovation of future materials, smart clothing and intangible and biomaterial costumes. Haute Couture fashion designer Iris Van Herpen will stage an exhibition of her 3D-printed materials and costumes for the main exhibition.

The second investigative exhibition, created in collaboration with the Department of Design at Aalto University, addresses the global issue of sustainability and the ecology of materials. Showing how current technology, new material innovations and product development, can generate solutions here will be the subject of an exhibition at the Science Centre Tietomaa. 

 

The project is curated by costume designer Pasi Räbinä in collaboration with Museum and Science Centre Luuppi and Aalto University, the Departments of Fashion Design and Costume Design in Performing Arts and Textile Museum in Borås, Sweden (Fashion Textile Center).

 

The culture Climate Culture book has been launched. It can be read: www.oulu2026.eu/en/bidbook/

SILTATANSSIT
(The Dances on the Bridge)

Premiere 4 December 2021, Oulu Museum of Art

Siltatanssit.jpg

Oulun taidemuseon kanssa toteutettu Siltatanssit tarjoaa esityksellisiä hetkiä taidemuseolla Vilho Lammen maalausten äärellä. Esityksessä käydään dialogia Lammen maalausten äärellä ja niiden kanssa. Liminkalainen taidemaalari ja maanviljelijä Vilho Lampi (1898-1936) teki elämänsä aikana noin 550 teosta. Esityksen nimi “Siltatanssit” viittaa saman nimiseen maalaukseen, josta Lampi teki useampia versioita. Esitykset pidetään Oulun taidemuseolla.

Rooleissa Jaana Kahra, Merja Pietilä ja Joose Mikkonen

Ohjaus Anne Nimell, lavastus Kalle Nurminen, pukusuunnittelu Pasi Räbinä, äänisuunnittelu Jukka Lappalainen, valosuunnittelu Jukka Kyllönen

Jäniksen vuosi
(The Year of the Hare)

Premiere 4 April 2022, Oulu City Theatre

Image.jpeg

Koko aikuisen elämänsä Vatanen on toteuttanut kuuliaisesti käsikirjoitusta koneiston osana, tehostanut itseään moniosaajaksi työelämän ja huomiotalouden vaatimuksiin, vaikka sitten pillerivoimin. Mutta nyt peilistä katsoo tyhjyys. Mitä tapahtui sille lapselle, joka unelmoi? Mihin katosi Vatanen, kun roolia esittääkin joku aivan muu? Vihoviimeisellä seminaarimatkalla jossain päin Suomea Vatanen sitten irrottaa otteen ratista ja antaa mennä. Mutta Vatasen tielle tulee Jänis, tuo elämäänsä eksyneiden karvainen kaveri. Tästä törmäyksestä alkaa kahden kolhitun luontokappaleen odysseia halki pohjoisen mielen ja maiseman, kohti vapauden ja rauhan viimeisiä rantoja, uusia merkityksiä ja mittakaavoja.

Arto Paasilinnan romaanin uuden vuosituhannen näyttämösovituksessa etsitään erityistä luontosuhdetta ja uskallusta uneksia. Jäniksen vuosi on hullujen aikojen surkuhupaelma meistä kaikista Vatasista, kesytetyistä ja villiintyneistä. Käsikirjoitus Esa Leskinen, Sami Keski-Vähälä ja Kristian Smeds.

 

Rooleissa Heli Haapalainen, Aki Pelkonen, Annika Aapalahti, Mirjami Kukkola, Timo Reinikka, Tuula Väänänen

Ohjaus Eljas Liinamaa, lavastus Aino Koski, pukusuunnittelu Pasi Räbinä, äänisuunnittelu Jukka Lappalainen, valosuunnittelu Elina Romppainen, kampaus- ja maskisuunnittelu Eija Juutistenaho

Oulu2026-kulttuuripersoona: Pasi Räbinä

Oulu2026 / 27.01. 2021

45fcd3_c47d5a9d6f9245dbbc0d09d7f98d956c~

Oulu2026-kulttuuripersoona on tällä kertaa Oulun teatterin pukusuunnittelija Pasi Räbinä.

35-vuotisen uransa aikana Räbinä on saanut suunnitella näyttämöpukuja laajalla skaalalla ja monilla eri tyyleillä useisiin näytelmiin, oopperoihin, musikaaleihin ja tanssiteoksiin.

Miltä elämäsi näyttää ja tuntuu nyt, tämän poikkeuksellisen tilanteen keskellä?
On ihan mahtavaa synnyttää oululaisille katsojille visuaalisia ja toivottavasti mieleenpainuvia herkkupaloja, viimeksi Kaboom ja kuvittelun voima ja Fidelio -oopperan tiimoilta. Tässä työssä saa antautua ja käyttää mielikuvitustaan, ajatteluaan ja luottaa illuusion voimaan.

Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, miksi juuri meidän alueemme olisi paras kulttuuripääkaupunki?
Nyt jos koskaan Oulun ja pohjoisen Suomen on ryhdistäydyttävä ja näytettävä myös muille, että täältä löytyy niin monen kulttuurialan huippuosaajia. Meidän ei tule olla sammuttamassa vaan sytyttämässä uusia ja rohkeita kulttuurin avauksia kulttuurin suurkuluttajille mutta myös ihan tavalliselle kansalaiselle. 

 

Lähetä tsempit vuoden 2026 Oululle, kun olemme Euroopan kulttuuripääkaupunki
Oulu2026-kulttuuripääkaupungin tarjonta ei ole vain oululaisille, vaan tarjoaa myös koko Suomelle laajalla rintamalla kansainvälisen tason ohjelmistoa. Nyt pidän peukkuja ihan hulluna, että hanke toteutuu, saa kolahduksia aikaiseksi ja jättää myös sen jälkeen perintönä oululaisille pysyvän jäljen.

Lue lisää: www.oulu2026.eu/uutiset-fi/oulu2026-kulttuuripersoona-pasi-rabina/

Kaboom on valtakunnallinen nähtävyys

Teatteri ja Tanssi & Sirkus / Eeva Kauppinen, 17.12.2020

026_Kaboom.jpg

Joose Mikkonen, Annika Aapalahti ja Pentti Korhonen. Kuvaaja Maiju Pohjanheimo.

Koko perheen esitys Kaboom ja kuvittelun voima on leuat loksauttava visuaalinen seikkailu, jossa on missio leikin ja luovuuden tärkeydestä. Missio ei ole päälle liimattu, vaan esitys artikuloi luovuuden mahtia joka sentissä ja elementissä, pienintä keppiä myöten.

Kaboom on Oulun teatterin taiteellisen johtajan Alma Lehmuskallion johtajakauden ensimmäinen ohjaus. Se on suuri monilta mitoiltaan: tilausteksti, maailman kantaesitys, suuren näyttämön juttu, jossa on kiinni koko näyttelijäensemble plus kolme vierailevaa sirkustaiteilijaa. On selvää, että satsaus on Lehmuskalliolta hyvin harkittu, arvoladattu ohjelmistovalinta ja teatteripoliittinen pelinavaus.

Kaboom on valtakunnallinen nähtävyys Pasi Räbinän pukuluomusten ansiosta. Repertuaari venyy jäätelötikusta My Little Pony -hahmoihin ja Mänmäniin. Räbinällä on käytössään myös groteski, joka tuo hahmoihin huumoria, vähän demonista aspektia ja ripauksen ihmeen tunteesta.

Lue lisää: www.teatteritanssi.fi/2020/12/kaboom-on-valtakunnallinen-nahtavyys/

Oulun teatterin Pasi Räbinän puvut pursuavat iloa –
"Puku on suunniteltava niin, että näyttelijällä on
mahdollisuus solahtaa osaksi sitä"

Lännen Media, Turun Sanomat, Kaleva, Lapin kansa, Kainuun sanomat / Minna Akimo, 04.01.2020

Fidelio_3.jpg

Oulun teatterin pukusuunnittelija Pasi Räbinä naurattaa teatteriompelija Tanja Lappalaista, joka valmistelee ensi vuoden ensi-iltaan tulevan oopperan pukuja. Kuva: Jukka Leinonen.

Pukusuunnittelija Pasi Räbinän on tunnettava käsikirjoituksen rivien välitkin, jotta hahmot saavat juuri heille sopivat näyttämöpuvut. Räbinän persoonalliset puvut ovat saaneet myös kansainvälistä huomiota. Hänelle itselleen on nykyään tärkeintä se, miten esiintyjä solahtaa osaksi pukua.

 

Pukusuunnittelija Pasi Räbinän pitkä työura Oulun teatterissa on antanut hänelle mahdollisuuden syventää ammattitaitoaan. Räbinä on nyt suunnitellut näyttämöpukuja yli kolme vuosikymmentä.

– Kun tunnen näyttelijät, osaan ottaa heidän kehonsa ja persoonansa paremmin huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Pitkä työura on tuonut puvuston kanssa työskentelyyn yhteishenkeä ja materiaalien kokeiluille otollisen hautomon.

 

Pukusuunnittelijan työ koostuu kolmesta vaiheesta: taustatyöstä, pukujen suunnittelusta ja toteutuksesta. Esityksen puvustuksen kannalta olennaisin vaihe on tehdä taustatyöt perusteellisesti.

Räbinälle tämä tarkoittaa perehtymistä työn alla olevaan käsikirjoitukseen, sen rivien väleihin ja henkilöhahmoihin. Käsikirjoitus on tunnettava niin hyvin, että henkilöt alkavat elää. Tämän jälkeen puvut suunnitellaan ilmentämään hahmojen karaktääriä. Puvut ovat tärkeä osa esityksen tarinankerrontaa ja henkilöohjausta. On tärkeä, jotta näyttelijällä on mahdollisuus solahtaa osaksi pukua.

 

Lue lisää: 

www.kaleva.fi/oulun-teatterin-pasi-rabinan-puvut-pursuavat-iloa/1660651

www.ts.fi/teemat/4817617/Pasi+Rabinan+puvut+pursuavat+iloa++Tassa+oopperassa+olen+saanut+hullutella+oikein+kunnolla

Rakastunut Shakespeare antaa Oulun teatterin
pukusuunnittelijan leikitellä elegantilla
renessanssityylillä – "Yhdessä puvussa voi olla sata detaljia"

Kaleva, Lapin kansa / Eeva Kauppinen, 29.12.2018

shakespeare.jpg

Näyttelijä Elina Saarela on tullut sovittamaan aatelisneito Viola de Lessepsin tanssiaispukua. Sovituksessa ovat mukana pukusuunnittelija Pasi Räbinä ja apulaispuvustonhoitaja Arja Lehto.

Kuva: Pekka Peura

Oulun teatterin pukusuunnittelija Pasi Räbinä saa leikitellä elegantilla renessanssityylillä näytelmässä Rakastunut Shakespeare.

 

Oulun teatterin pukusuunnittelija Pasi Räbinä saa leikitellä elegantilla renessanssityylillä näytelmässä Rakastunut Shakespeare. Vierailija Tuomas Parkkisen ohjaus saa ensi-iltansa 2. helmikuuta suurella näyttämöllä. Silloin paljastuu juoni, jossa nuori nainen Viola (Elina Saarela) ristiin pukeutumalla keplottelee itsensä näyttämölle ihailemansa nuoren Will Shakespearen (Elias Keränen) uuteen näytelmään.

Rakastunut Shakespeare sijoittuu vuoden 1593 Lontooseen. Renessanssi on muotokieleltään charmikasta ja hienostunutta, tyylikkään eleganttia. Se ei ole niin räiskyvän runsasta ja pröystäilevää kuin rokokoo, pitkän linjan pukusuunnittelija vertaa. Pukuja on paljon, sillä näytelmässä on 28 roolia.  Yhdessä puvussa voi olla sata detaljia.

Lue lisää: www.kaleva.fi/rakastunut-shakespeare-antaa-oulun-teatterin-pukus/1743966

https://www.lapinkansa.fi/nayttamopuvut-kuin-veistoksia-pelkka-historiallise/152892

https://www.kaleva.fi/rakastunut-shakespeare-antaa-oulun-teatterin-pukus/1743966

https://www.kaleva.fi/galleriat/lantiomakkara-krinoliini-ja-korsetti-oulun-kaupung/2501780/1218059

Art Couture on kahden itsenäisen taiteilijan yhteinen matka

Yle uutiset / Marko Siekkinen, 16.2.2015

1. Animal ages kesk.jpg

Valokuva: Kati Leinonen, Moosa Myllykangas ja Pasi Räbinä. Kuva on sarjasta Animal ages.

Moosa Myllykankaan ja Pasi Räbinän yhteisnäyttely Art Couture pitää sisällään kaksi osaa. Ensimmäisen osan muodostavat suurikokoiset valokuvateokset, jotka ovat nyt esillä Oulun Galleria Harmajassa. Toinen osa koostuu suurista veistoksista ja ne ovat nähtävillä Oulun taidemuseossa toukokuussa.

Näyttely on nykytaiteen ja pukutaiteen liitto

Moosa Myllykankaan ja Pasi Räbinän Galleria Harmajan yhteisnäyttelyn valokuvat ovat henkilömuotokuvia, joiden lähtökohtana ovat historialliset muotokuvamaalaukset. Kati Leinosen ottamissa kuvissa on eri-ikäisiä naisia ja miehiä. Kuvat pureutuvat muun muassa ajan kulumiseen henkilön identiteetissä. Muotokuvissa henkilöillä on veistosmaisista kauluksista historiallisten muotokuvien tyyliin. Samalla kauluksella on eri henkilöille erilaisia merkityksiä.

– Lähtökohtana on ollut renessanssi- ja barokkiajan muotokuvat. Tosin kaulukset ovat hyvin erilaisia kuin siihen aikaan, Moosa Myllykangas valottaa.

Lue lisää: https://yle.fi/uutiset/3-7803729

Illan auer hymyää helmassa

Kaleva / Eeva Kauppinen 19.10.2010

auer.jpg

Lempimaisemamme ovat turvasatamia ja uusiutumisen voimaloita. "Paikassa, toisin kuin ajassa, tunnemme olomme kotoisaksi. Ikään kuin olisimme ei-ajallisia olentoja, jotka ajan virta on selittämättömästi saanut pyydystetyksi satimeensa

 

Lempimaisemamme ovat turvasatamia ja uusiutumisen voimaloita.

"Paikassa, toisin kuin ajassa, tunnemme olomme kotoisaksi. Ikään kuin olisimme ei-ajallisia olentoja, jotka ajan virta on selittämättömästi saanut pyydystetyksi satimeensa." Tämä yhdysvaltalaisen emeritusprofessorin Yi-Fu Tuanin viisaus nousee mieleen Oulun teatterin pukusuunnittelijan Pasi Räbinän Omamaisema-pukukokoelman töitä katsellessa.

"Olen aina elänyt veden äärellä. Kuopiossa asuttiin ihan Kallaveden rannalla. Vanhempien mökki on Pielaveden rannalla ja oma mökki Simossa meren rannalla", Räbinä kertoo.

"Sillä ei ole merkitystä, onko vesi suolaista vai makeaa. Onko se joki, järvi tai meri. Veden elementti on tullut itselleni hyvin tärkeäksi viime vuosina. Samoin maiseman kauneus, maiseman lumo." Omamaisema on uniikkipukukokoelma, jossa osaksi pukuja kankaalle on loihdittu maisemia digitaalisella painannalla.

 

Lue lisää: www.kaleva.fi/illan-auer-hymyaa-helmassa/2224850

bottom of page